Muutamissa kisoissa on ehditty viime kirjoituksen jälkeen käydä, mutta valitettavasti tavoite ei ole täyttynyt: ei siis päästy tokalle, vaan syksy jatkuu edelleenkin ykkösluokassa. :( Mutta uusia oivalluksia sen sijaan on saatu. Ja ennen kaikkea uutta asennoitumista kisaamisen suhteen.

Elokuun puolivälissä käytiin hakemassa Lapualta kaksi tähän mennessä hirveintä roiskalehylkyä! Jos niistä pitää positiivista hakea, niin kontaktit meni hienosti ja kaikki rimat pysyi ylhäällä. Onhan sekin tietysti jo paljon, mutta muuten suoritukset oli kyllä järkyttäviä pohjanoteerauksia niin koiralta kuin ohjaajalta.

Eilen oltiin I-HAHin kisoissa. Ohjelmassa kolme rataa, jotka eivät olleet ykkösluokan radaksi mitään aivan helppoja. Ensimmäinen rata jatkoi meidän samaa surkeaa linjaa Lapuan ratojen kanssa ja olin jo aivan turhautunut. Kieltämättä kaikilla näillä pohjanoteerauksilla olin ajatellut vain (nousu)nollia, enkä hyvää suoritusta. SItten päätin, että jotain on muututtava ja aloin psyykata itseäni uudenlaiseen mielentilaan: Nollat piti unohtaa ja keskittyä hyvän radan tekemiseen. Huolellinen ohjaus ja ajoitus, rytmitys, ennakointi, koiran ja ohjaajan linjat sekä mahdolliset vaaranpaikat jne. Tämä psyykkaus toimi, ja keskityinkin seuraaviin suorituksiin aivan eri tavalla. Tuloksena molemmista oli edellisten tapaan taas hylätyt, mutta suorituksina ne olivat mielestäni aivan eri luokkaa. Molemmat kaatuivat pieneen ohjaajan lipsahdukseen. Jälkimmäinen rata oli mielestäni hylkäyksestä huolimatta niin hyvä, että sanoisin sitä meidän parhaaksi kisasuoritukseksi! :) En jaksa nyt säätää videoita tänne, mutta yritän jossain vaiheessa. Kenties tarkempien ratasepustusten kanssa.

Koska erilaisiin listauksiin on aina hauska ja helppo palata myöhemmin, laitetaan tähän vielä 13 kisaradan jälkeinen yhteenveto meidän osaamisesta (ja vähän sen puutteestakin). Kuvitus: TinkerBell.

• Kontaktit on hyvät ja melko varmat: puomilla tai A:lla vain yksi kontakti"virhe" (=ei oikea virhe, vaan minun kriteerieni näkökulmasta virhe). Tämä ensimmäisessä kisassa, jossa palautin koiran heti kontaktille, eikä toista ole tullut. Toki harjoituksissa, kun "haastan" koiraa ja vaikeutan suorituksia, virheitä pääsee tulemaan, mutta se kuuluu varmasti asiaan. Omaan johdonmukaisuuteeni olen tosi tyytyväinen ja yritän pitää siitä kiinni! Ylösmenokontakteja tosin pitää vähän seurata, sillä välillä Tinka alkaa pidentää laukka-askeltaan aika uhkaavaksi...

• Keinu alkaa nyt loppukesästä tuntua hyvälle ja varmalle. Siinä on ollut vielä kesänkin mittaan epävarmuutta, mutta nyt sekä minä että koira aletaan luottaa, että homma toimii. Kaikilla kontakteilla olen muutenkin alkanut luottaa koiraan ja relaamaan enemmän: en enää karju koiralle kuin mielipuolinen peläten sen loikkaavan kontaktilta alas. :)

• Kepit on hyvät ykkösluokkaan ja vielä kakkosiinkin. Pujottelutekniikka on Tinkalla mielestäni tosi hyvä. Mutta tulevaisuutta ajatellen itsenäisyyttä tarvitaan vielä lisää. Etenkin niin, että koira malttaa pysyä kepeillä kun ohjaaja ottaa etumatkaa. Sivuetäisyys ja taakse jättäytyminen sekä aika monipuoliset leikkaukset toimii jo, kunhan rytmitys on kunnossa. Vaikeimmat avokulmat (yli 90 astetta) pitää myös saada varmemmiksi ja itsenäisemmiksi.

• Tinkan hyppytekniikka on ollut kisasuorituksissa mielestäni aika hyvää. Etäisyyden arvio, laukka-askelten rytmitus, painon siirto yms. näyttä hyvältä. Oikeastaan vain räikeät ohjausvirheet on tiputtaneet rimoja. Harjoituksissa rimoja tulee enemmän alas, kun radat on vaikeampia. Tämä johtuu varmasti niin koiran kuin ohjaajankin harjoituksen tarpeesta...

• Ohjaajalla on keskitymisessä paljon parannettavaa! Mutta fiilis kahdella eilisellä radalla enteilee hyvää: Keskity jatkossakin huolella SUORITUKSEEN!
• Omissa ohjaustaidoissa huomio pitää nyt suunnata perusasioihin: ohjauslinjoihin ja rytmitykseen. Ne on olleet pahimmin hukassa.

Nyt muutamasta viime kisasta etenkin henkisesti oppineena, päätän virallisesti unohtaa nousu- ja tulostavoitteet, ja alan keskittyä vain hyvien ratojen tekemiseen! Meidän uusi tavoite onkin tehdä siistiä ja hyvää rataa, jossa näkyy toimiva yhteistyö - ja se että niin koiralla kuin OHJAAJALLAKIN ON HAUSKAA! :)

Lopuksi Tinka vielä esittelee kuinka A:n harjan yli oikein kuuluu loikata. :D