Tinka vieraili tänä viikonloppuna kalakukkojen luvatussa maassa - Kuopiossa. Kalakukkoa Tinka ei tosin päässyt maistamaan, mutta sen sijaan lenkkeiltiin kauniissa syysmaisemissa. Taas kerran mietin, että kyllä jokaisella koiralla pitäisi olla oma ihan oikea metsä (Keskuspuistoa tai vastaavia Tinkalle tyypillisiä viheriöitä ei lasketa)! Heinien naukkailu sieltä täältä, kalliolla kiipeily, käpyjen metsästys, sammalen tuoksuttelu, tassuttelu mutaisella suolla, oksien ja kantojen yli hyppelehtiminen… Siitä on onnellinen koira tehty! Kuvatessa huomattiin myös, että Tinka ja syksyn värit sopiva loistavasti yhteen.

Laitakoppari valmiina vastaanottamaan kävyn

Ruskaan sointuva Syys-Keiju

Tehtävä: etsi kuvasta vesikoira (vinkki: löytyy kielen jatkeena)

Rentouttavan ja metsäntuoksuisen viikonlopun jälkeen on tarkoitus nostaa mittari taas punaiselle pitkästä aikaa - eli suunnata Purinalle agilityn pariin. Tavoitteena on saada aikaan merkittävä läpimurto kuukauden treenitauon jälkeen. Katsotaan kuinka käy ja onko mielikuvaharjoittelu tuottanut tuloksia... Esikuvanamme voisimme tällä hetkellä pitää vaikka tämän ikätoverin erästä merkkipaalua.