Eilen oli sitten Riitan kurssin viimeinen kerta ja treenit meni taas paremmin, vaikka ei me mitään tähtioppilaita olla. Ohjatusti opeteliin suuntakäskyjä, ruutua ja hyppyestettä. Ja itsekseni tein vähän perusasentoa, seuraamista ja maahanmenoja. Kokonaisuudessaan treenit meni kivasti, vaikka ei meidän yhteistyö ole jostain syystä samalla tasolla kuin yleensä. Liekö Tinkalla olisi teini-iän temppuiluja tuloillaan.

  • Suunnat: Laitettiin lelupalkka halutulle paikalle (takaviistoon merkistä), asettiin koira merkille, mentiin koiran eteen ja lähetettiin koira käsimerkillä ja oikea/vasen -käskyllä palkalle - ja kyllä oli hauskaa! :D Tämä alkeistreeni sujui Tinkalla tosi hyvin.
  • Ruutu: Tehtiin kahdella tapaa: 1. Lelu ruutuun ja koira lähetettiin lelulle. 2. Jätettiin koira istumaan, käytiin taputtelemassa ruutua, palattiin koiran viereen, lähetettiin koira tyhjään ruutuun ja heitettiin palkka koiralle kun oli ruudussa. Ja Tinkasta oli huippuhauskaa - ihan kuin aksaa! Kun koiralla sitten joskus alkaa raksuttaa enemmän tämän liikkeen kanssa, aletaan pyytää seisomista ja ottaa viivettä palkan kanssa.
  • Edelliset sujui Tinkalla tosiaan hienosti, mutta ei se kyllä kauheasti aivojaan käytä. Menee vain onnessaan "lelunkiilto" silmissä!
  • Hyppy: Ehkä em. syystä Riitta halusi, että tehdään tämä namin kanssa. Ensin pari kertaa namin kanssa pelkkä hyppyytys. Sitten namikippo hypyn taa ja koira lähetettiin perusasennosta kupille. Aluksi Tinka tarvitsi käsimerkin mukaan, mutta viimeisen kerran meni ilman merkkiä. Vauhti oli kyllä aika hidas namin kanssa. Riitan mielestä tämä ei ole ongelma, sillä Tinkan on hyvä toimia tokossa myös rauhallisemmalla vireellä. Riitta oli sitä mieltä, että saan kyllä vauhdin mukaan liikkeeseen heti kun vain vilautankin lelua... Mistä lie sellaisen käsityksen saanut?!?
  • Sivussa tehdyt seuraamiset, perusasennot ja maahanmenot meni ihan kivasti. Tinka pystyi taas laittamaan pepunkin maahan. :)
  • Mietittiin, että Tinkalla ehkä kannattaa tokossa käyttää aluksi enemmän namipalkaa, vaikka se ei kovin namien perään olekaan. Namin kanssa se kumminkin ajattelee enemmän. Lelulla saa sitten kaikkiin liikkeisiin tarvittaessa vauhtia ja näyttävyyttä.
  • Riitta kehotti meitä myös treenaamaan jatkuvasti etenkin noutoa ja kaukokäskyjä. Irtoamista edellyttäviä liikkeitä piti meille helpompina.

Kävin äsken ostamassa Tinkalle ikioman noutokapulan, minkä kanniskelua jo harjoiteltiinkin. :) Pitäkää varanne tokoilijat, täältä me tullaan - kokeisiin ehkä jo vuonna 2015!